Yhdysvaltain ohjushävittäjä törmäsi kauppalaivaan Singaporen edustalla

Yhdysvaltain merivoimat ilmoittaa, että sen ohjushävittäjä USS John S. McCain on törmännyt kauppalaivan kanssa Singaporen edustalla.

Haveri tapahtui maanantaiaamuna puoli seitsemältä paikallista aikaa Malakansalmen itäpuolella, kun Liberian lipun alla seilaava tankkeri Alnic MC oli matkalla satamaan Singaporeen.

Alustavien tietojen mukaan Yhdysvaltain ohjushävittäjä USS John S. McCain on kärsinyt vaurioita.

Merivoimien mukaan pelastustoimet ovat käynnissä.

Malakansalmi Singaporen itäpuolella on yksi maailman tärkeimmistä merireiteistä.

Lähteet: Reuters, AFP, AP

Trump julkistaa vihdoin Yhdysvaltain Afganistan-strategian

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoittaa tänään maanantaina Yhdysvaltain strategiasta Afganistanissa, kertoo Valkoinen talo.

Trump on luvannut julkistaa Yhdysvaltain suunnitelmat Afganistanissa sekä Etelä-Aasiassa.

Yhdysvaltain Afganistan-operaation uutta strategiaa on odoteltu jo heinäkuun puolivälistä lähtien. Suunnitelman odotetaan sisältävän muun muassa päätöksen siitä, lähettääkö Yhdysvallat Afganistaniin muutaman tuhannen sotilaan vahvuisen lisäjoukon vai siirtääkö se vastuuta esimerkiksi yksityisille turvallisuusalan yrityksille. Vaihtoehtona voi olla myös Yhdysvaltojen vetäytyminen Afganistanista.

Yhdysvalloilla on tällä hetkellä Afganistanissa noin 8 500 sotilasta.

Presidentti Donald Trump julkistaa kauan odotetun strategian valtakunnallisesti televisioitavassa puheessaan tiistaina aamuneljältä Suomen aikaa.

Yhdysvaltain joukot liittolaisineen hyökkäsivät Afganistaniin lokakuussa 2001 New Yorkin syyskuun 11. päivän terrori-iskun seurauksena. Yhdessä Pohjoisen liiton kanssa ne syöksivät vallasta paikallisen Taliban-hallinnon, joka suojeli New Yorkin iskuista vastannutta terroristiverkosto al-Qaidaa.

Afganistanin sota on kestänyt jo pian 16 vuotta.

Lähteet: Reuters

Jerry Lewis on kuollut

Amerikkalainen koomikko ja ohjaaja Jerry Lewis on kuollut sunnuntaina Yhdysvalloissa Las Vegasissa. 16. maaliskuuta 1926 New Jerseyssä syntynyt Lewis oli oikealta nimeltään Joseph Levitch.

Lewis tuli tunnetuksi Dean Martinin koomikkoparina. Parivaljakko teki lukuisia elokuvia 1950-luvulla ja esiintyi myös televion viihdeohjelmissa. Lähdettyään soolouralle Lewis niitti mainetta näyttelijänä ja ohjaajana.

Lewisin debyyttiohjaus oli Jerry Piccolona (1960). Ensimmäinen suuri menestys oli Tri Jerry ja herra Hyde (1963). Jerry-komedioiden sarja jatkui halki 1960-luvun.

1970-luvulla Lewista nähtii harvakseltaan valkokankaalla. Draamanäyttelijänä Lewis sai kiitosta roolistaan Martin Scorsesen elokuvassa Koomikkojen kuningas (1983).

Lewis tunnetaan fyysisen kohellushuumorin mestarina. Uraa varjosti vuonna 1965 sattunut vakava loukkaantuminen, jonka jälkeen Lewis kärsi pitkään voimakkaista kivuista.

Lewis meni naimisiin kahdesti. Ensimmäisen kerran hän avioitui Patti Palmerin kanssa vuonna 1944. Pari sai kuusi lasta, avioliitto päättyi eroon vuonna 1980. Kolme vuotta myöhemmin Lewis meni naimisiin SanDee Pitnickin kanssa, ja pari adoptoi tyttären.

Lewisilla on kaksi tähteä Hollywood Walk of Famella.

Analyysi: ”Nyt on pidettävä yhtä” – Mitä poliitikot tarkoittavat vetoamalla suomalaisten yhtenäisyyteen?

Turun puukkoiskujen tutkinta on kesken, mutta poliitikot ovat jo puheissaan yhdistäneet iskun yhdeksi lenkiksi ketjussa, jossa on jo moni Euroopan maa.

– Viikonlopun aikana terrori tuli Suomeen ja Turkuun, presidentti Sauli Niinistö aloitti lausuntonsa Mäntyniemessä sunnuntaina iltapäivällä.

Kun ISIS on iskenyt eri puolilla Eurooppaa massiivisin iskuin, maiden johtajat ovat puheillaan yrittäneet koota kansan.

– Vetoan yhtenäisyyteen ja kylmäpäisyyteen. Ranska on vahva, ja vaikka sitä vastaan hyökätään, se nousee aina. – – Eläköön tasavalta, eläköön Ranska, julisti Ranskan presidentti Francois Hollande Pariisin suurten iskujen jälkeen marraskuussa 2015.

Belgian pääministeri Charles Michel pyysi Brysselin iskujen jälkeen maaliskuussa 2016 kansaa olemaan rauhallisia ja solidaarisia. Belgiassa on suuri vähemmistö esimerkiksi pohjoisafrikkalaistaustaisia kansalaisia, ja maassa pelättiin asenteiden kovenemista.

“Suomalaista yhteiskuntaa ei nujerreta”

Suomen isku on erityyppinen – uhreja on vähemmän, mikään suurempi terroristiverkko ei ole julistanut olevansa iskun takana eikä tekijän taustasta ole täyttä selvyyttä. Poliitikot tulkitsevat sen kuitenkin olevan isku paitsi uhreja myös suomalaista yhteiskuntaa vastaan.

– Terroristit haluavat lietsoa vihaa ihmisten välille. Emme saa antaa tämän onnistua. Suomalaista yhteiskuntaa ei nujerreta pelolla ja vihalla, sisäministeri Paula Risikko (kok.) lausui iskujen jälkeen.

Suomen pääministerin lausunto lauantailta vetoaa vihaa vastaan

– Nyt on pidettävä yhtä, vihaan ei vastata vihalla, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi.

Myös vasemmisto-oppositio on samalla linjalla.

– Pelon lietsomiseen tähtäävien väkivallantekojen jälkeen on tärkeää, että emme yhteisönä luovu arvoistamme ja vapaudestamme tai salli ennakkoluulojen ja rasismin rehottaa tragedian varjolla. Samaan aikaan luottamus viranomaisiin ja yhteistyö heidän sekä radikalisoitumisvaarassa olevien ryhmien välillä ovat valvonnan lisäksi tehokkaimmat keinot puuttua todellisiin uhkiin, Li Andersson (vas.) sanoi.

Sauli Niinistö
Sauli NiinistöYle

“Maltilla ja tolkulla”

Presidentti Niinistö antoi lausunnon 18.8. Hänkin vetosi yhtenäisyyteen, mutta myös erilaisten puheenvuorojen pitäjiin:

– Nyt on puhuttava ennen kaikkea maltilla ja tolkulla. Sitä on vapaus ja sitä on vastuu, Niinistö totesi lausuntonsa lopuksi.

Vetoomuksissa yhtenäisyyteen kuultaa niin muualla Euroopassa kuin Suomessakin huoli siitä, miten yhteiskunta kestää iskun. Lisääkö uhka vastakkainasettelua vai yhtenäisyyden tunnetta?

Onko maahanmuuttopuhe lyönyt säröjä Suomeen?

Suomessa poliittiset johtajat ovat seuranneet huolestuneina maahanmuuttoon liittyvää keskustelua ja suomalaisten asenteita. Jo ennen Turun iskua sisäministeriössä on koettu huolta, miten Suomi kestää vuonna 2015 nopeasti kasvaneen turvapaikanhakijoiden määrän ja sen seuraukset.

Esimerkiksi keskustelussa pakkopalautuksista on kaksi ääntä ylitse muiden.

Osa suomalaisista on kyseenalaistanut Suomen maahanmuuttopolitiikan väittämällä sen olevan epäinhimillistä ja Suomen palauttavan ihmisiä vaarallisiin oloihin.

Toisaalla kovaa ääntä on pitänyt joukko, joiden mielestä turvapaikkapolitiikka on liian lepsua ja uhkaa suomalaisuutta.

Kun ne viranomaiset ja poliitikot, joiden tehtävä on huolehtia Suomen turvallisuudesta kuulevat syytöksiä epähumaanista tai lepsusta politiikasta, he tulkitsevat sitä valtion kannalta. Heidän huolensa on, horjuttaako keskustelu suomalaisten uskoa oikeusvaltioon. Oikeusvaltiossa viranomaiset ja oikeusistuimet toimivat lakien mukaan – oikeudenmukaisesti.

Jos usko järjestelmään on koetuksella, valtion sietokyky uhkia vastaan heikkenee. Joidenkin arvioiden mukaan näin olisi jo käynyt.

“Kyllä me voimme heihin luottaa”

Presidentti Niinistön lausunnossa ja puheessa huoli on niin ikään läsnä – huoli siitä, että suomalaiset eivät ole yrittäneet ymmärtää toistensa kantoja vaan väärinymmärtää.

Maahanmuuttoon liittyvät ratkaisut eivät ole ongelmattomia. Niinistö luonnehtii esimerkiksi pakkopalautuksia äärimmäisen vaikeaksi ja vaativaksi tehtäväksi. Presidentti kuitenkin sanoo Suomen olevan kärkipäässä kansainvälisten sopimusten noudattamisessa.

– Väitän että meidän oikeuslaitoksemme ja sitä soveltavat viranomaiset ovat maailman huippua. Kyllä me voimme heihin luottaa. Tottakai virheitä saattaa sattua jokaiselle mutta tämä on minun vakaa käsitykseni, presidentti sanoi Mäntyniemessä sunnuntaina.

Niinistö: linja aaltoilee

Niinistö toivoo, että ihmiset pystyvät keskustelemaan asiallisesti. Hän ei ennusta helpompia aikoja jatkossa. Eurooppaan pyrkii koko ajan siirtolaisia ja pakolaisia, tällä hetkellä erityisesti Välimeren yli Etelä-Euroopan maihin.

– Afrikasta tulee väkeä yli Välimeren – siihen on EU:n pystyttävä vastaamaan. Jos tämä tuntuu kovalta, niin me olemme tilanteen edessä, jossa Euroopan vastaanottokyky on ollut jo nyt koetuksella.

Niinistö sanoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että maahanmuuttokeskustelu aaltoilee: välillä ollaan huolissaan kaikkien oikeuksista, välillä oltaisiin valmiita tiukempaan linjaan. Niinistö arvioi, että myös eduskunnan enemmistön kanta myötäilee näitä liikkeitä.

Tiukemman linjan vaatijat ovat jo täällä

Turun isku on jo kiihdyttänyt poliitikkoja vaatimaan asioita, jotka ovat olleet heidän agendallaan aiemminkin. Esimerkiksi turvallisuusasioihin keskittynyt kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) kaipasi nykyistä nopeampia käännytyspäätöksiä ja palautuksia niille, jotka eivät saa turvapaikkaa.

– Lainsäädännöllisiä toimia, joista ylivoimaisesti tärkin on tiedustelulainsäädännön nopea ja vitkastelematon voimaanpano Suomessa, kuulutti Kanerva.

Aseistautunut poliisi vartiossa Turun torilla perjantaina 18. elokuuta 2017.
Aseistautunut poliisi vartiossa Turun torilla perjantaina 18. elokuuta 2017.Roni Lehti / Lehtikuva

Jyrkimpiä sävyjä on kuultu perussuomalaisilta, jotka syyttävät hallitusta lepsuilusta. Pääministeri Sipilä laukaisi ryhmäjohtaja Leena Meren mielestä pakolaisten tulon Suomeen.

– EU:ssa Suomen on kannatettava ja edistettävä puheenjohtaja Halla-ahon esitystä, että Välimeri suljetaan laittomalta maahanmuutolta ja kriminalisoidaan salakuljettajia avustavien järjestöjen toiminta sekä tehdään järjestelykeskukset Välimeren etelärannalle. Halla-ahon esitystä ovat kannattaneet monet EU-maiden johtajat aina Ranskan presidentti Emmanuel Macronista Saksan sisäministeriin saakka, Meri vaati tiedotteessaan.

EU-maiden johtajat tosin eivät ole kannattaneet nimenomaan Halla-ahon esitystä, vaikka ovatkin etsineet ihmissalakuljettajien toimintaa estäviä ratkaisuja Välimerelle.

Turun iskusta on kulunut vasta muutama vuorokausi. Kärjekkäitä lausuntoja näyttää riittävän, myös eduskunnasta. Siksi yhtenäisyyteen vetoaminen ja teot yhtenäisyyden puolesta ovat se, mitä johtavat poliitikot voivat tässä tilanteessa tehdä.

Zimbabwen presidentin vaimo livisti kotimaahansa – vältti pahoinpitelysyytteet

Zimbabwen presidentin Robert Mugaben vaimo, Grace Mugabe, on lentänyt tänään Etelä-Afrikasta takaisin kotimaahansa, Zimbabwen valtiollinen uutistoimisto ZBC raportoi.

Mugaben paluu laittaa pisteen erikoiselle rikosvyyhdille, joka on kuluneella viikolla hiertänyt Etelä-Afrikan ja Zimbabwen välejä.

Tapahtumat alkoivat purkautua maanantaina, kun 20-vuotias malli Gabriella Engels jätti rikosilmoituksen Etelä-Afrikan poliisille. Engelsin mukaan Grace Mugabe oli tunkeutunut hänen hotellihuoneeseensa Johannesburgissa ja hakannut häntä jatkojohdolla.

Mugaben oli määrä saapua oikeuden kuultavaksi tiistaina, mutta hän jätti saapumatta paikalle. Pian tämän jälkeen Mugaben raportoitiin poistuneen maasta ja palanneen Zimbabween. Keskiviikkona Etelä-Afrikan poliisi ilmoitti, että Mugabe olikin yhä Etelä-Afrikassa.

Mugaben lakimiehet vaativat päämiehelleen diplomaattista koskemattomuutta, mikä muutti rikosepäilyn maiden väliseksi ulkopoliittiseksi kysymykseksi.

“Tuskallinen päätös”

Etelä-Afrikan ulkoministeriön mukaan päätös diplomaattisen koskemattomuuden myöntämisestä ei ollut helppo. Ministeriön lausunnossa ratkaisua luonnehditaan ”tuskalliseksi”.

Päätöstä perustellaan muun muassa tarpeella säilyttää hyvät suhteet Etelä-Afrikan ja Zimbabwen välillä. 52-vuotiasta Grace Mugabea pidetään yhtenä vaihtoehtona Zimbabwen seuraavaksi presidentiksi. Hänen miehensä Robert Mugabe täytti helmikuussa 93 vuotta.

Grace Mugabe tunnetaan tulisesta luonteestaan. Vuonna 2009 hänen väitetään lyöneen brittiläistä valokuvaajaa kasvoihin Hongkongissa. Myös tuolloin hänelle myönnettiin diplomaattinen koskemattomuus.

Lähteet: AFP, AP

Paine tiedustelulakien hyväksymiselle poikkeusmenettelyllä kasvaa – oppositiosta uutta vastakaikua

Olisiko Turun isku voitu estää, jos poliisilla olisi enemmän valvonta- ja tiedusteluoikeuksia?

Vastausta ei voi tietää, mutta hallituksen vaatimus uuden tiedustelulainsäädännön kiirehtimisestä sai tapauksesta uutta puhtia.

Eilen eduskuntaa patisti pääministeri Juha Sipilä (kesk.), tänään puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.), sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg sekä presidentti Sauli Niinistö.

Oppositiopuolueista perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat jo aikaisemmin olleet lakien kiireellisen edistämisen kannalla.

– Mahdollisuus perustuslain kiireelliseen muuttamiseen on poikkeustilanteessa olemassa. Jos tämä [Turun isku] ei ole poikkeustapaus, mikä on, kysyy eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen Leena Meri (ps.).

Kristillisdemokraatit vaativat tiedustelulakeja jo istuessaan edellisessä hallituksessa.

– Tämä on meidän aloittama prosessi jo viime hallituskaudella. Koko ajan olemme korostaneet, että se pitäisi kiireellisesti hyväksyä, sanoo KD:n puheenjohtaja Sari Essayah.

Meillä ei ole mitään halua hidastaa tämän lain käsittelyä. Antti Rinne

SDP katsoo kortit syksyllä

Perussuomalaisten ja KD:n tuella lakeja ei vielä saada läpi, sillä nopeaan menettelyyn tarvitaan eduskunnan laaja enemmistö, 5/6 kansanedustajista. Syynä on se, että tiedustelulait muuttavat myös perustuslakeja eli puuttuvat kansalaisten perusoikeuksiin.

Toisin sanoen kuudesosa eli alle 34 kansanedustajaa riittäisi siihen, etteivät ne menisi tällä vaalikaudella läpi.

Muiltakin oppositiopuolueilta kiireellinen menettely saa Turun traagisten tapahtumien jälkeen uutta ymmärrystä.

Antti Rinne
Antti RinneMarja Väänänen / Yle

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan SDP ei kuitenkaan tue sitä ennen kuin lakien sisältö on tiedossa. Eduskunta saanee lain teensä aikaisintaan syyskuussa.

– Turvallisuus pitää yhteensovittaa tässä laissa perusoikeuksien kanssa, Rinne sanoo.

– Meillä ei ole mitään halua hidastaa tämän lain käsittelyä. Oleellista on että kansalaisten perusoikeudet, kännykkä ja sähköpostiviestit, eivät saa joutua tarkastelun kohteeksi, jos ei ole perustetta.

SDP:n eduskuntaryhmässä on 35 edustajaa, joten se pystyisi yksin estämään menettelyn.

Toisaalta RKP:n ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmissä on yhteensä 22 kansanedustajaa, joten nämä kaksi ryhmää eivät voisi yhdessäkään torpata kiireellisetä menettyä. Sama pätee vihreisiin, joilla on 15 kansanedustajaa.

Vihreät lämpenemässä

Vihreät on valmis kiireelliseen menettelyyn, jos lakipaketin sisältö muuten kelpaa, sanoo puheenjohtaja Touko Aalto.

– Sekä siviili- ja sotilastiedustelulain muutos tarvitaan, mutta se ei saa johtaa yksityisten ihmisten oikeusturvan heikentymiseen, Aalto viestitti Ylelle.

– Olen valmis tiedustelulain nopeampaan käsittelyyn, kunhan lainsäädännön valvontaan ja yksityishenkilöiden oikeusturvaan liittyviin kysymyksiin saadaan vastaukset. On myös olennaista tietää, millä tavoin, millä laajuudella, millä kustannuksilla, millä seulonnalla ihmisiä voidaan epäillä ja tutkia, Aalto jatkaa.

Touko Aalto
Touko AaltoHenrietta Hassinen / Yle

Vasemmistoliitto: Turun isku vaikutti

Vasemmistoliiton kiireisen menettelyn vastainen kanta ei puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan ole muuttunut, mutta Turun terrori-iskun jälkeen kansanedustajat pohtivat asiaa uudelleen.

– Tottakai se vaikuttaa pohdintaan. Mielestäni on ihan paikallaan, että ryhmä käsittelee tätä uudestaan ja käydään keskustelua, onko kantaa tarvetta tarkistaa, Andersson sanoo.

Anderssonin mukaan vasemmistoliitto haluaa, että kynnys perustuslain muuttamiseen pysyy korkeana.

Li Andersson Imatralla 18.08.2017
Kari Kosonen / Yle

– Olemme huolissamme siitä, että nopeutettu menettely madaltaa kynnystä muuttaa perustuslakia, että se vaikuttaa ennakkotapauksen tavoin oikeuskäytäntöön, Andersson sanoo.

Mikä on aikaero siihen että uusi eduskunta ensi töikseen käsittelisi sen? Näyttää siltä että yli vuodesta ei puhuta. Anna-Maja Henriksson

RKP epäilee: tuleeko kiirehtimisestä todellista ajansäästöä?

RKP on epäillyt tarvetta nopeutetulle menettelylle, mutta ei sulje sitä tässä tapauksessa pois. Puolueen eduskuntaryhmä selvittää elokuun lopussa kesäkokouksessaan, onko sille perusteita, kertoo puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

– En sulje pois, että voimme olla nopeutetun aikataulun kannalla. Aikaisemminkaan emme olleet jyrkästi sitä vastaan, Henriksson sanoo.

Epäselvää RKP:n mielestä on, mikä hyöty poikkeuksellisestä järjestelystä loppujen lopuksi tulisi. Uusi eduskunta valitaan keväällä 2019. Nopeutetullakin menettelyllä lait saataisiin voimaan aikaisintaan loppuvuodesta 2018, Henriksson arvioi.

– Mikä on faktinen aikaero siihen, että uusi eduskunta ensi töikseen käsittelisi sen? Puhutaanko muutamasta kuukaudesta vai vuodesta? Näyttää siltä että yli vuodesta ei puhuta.

Turun tapahtumat eivät Henriksonin mukaan muuta tosiasiallista tarvetta tiedustelulain saamiselle.

– Eivät ne sinänsä vaikuta. Tämä on ollut tiedossa, että tällaista lainsäädäntöä tarvitaan. Mielenkiintoista olisi tietää, olisiko Turun teko ylipäänsä pystytty estämään, jos tämä lainsäädäntö olisi jo nyt ollut käytössä. Sitähän emme tiedä.

Anna-Maja Henriksson
Anna-Maja HenrikssonYle

Edesvastuuton ihmiskoe 200 vuotta sitten on pelastanut jo miljoonia ihmishenkiä

Runsas pari sataa vuotta sitten englantilainen maalaislääkäri teki ihmiskokeen, joka kirkuisi tänä päivänä iltapäivälehtien lööpeissä ja saisi arkkiatrin takajaloilleen. Brittiläinen kirurgi istutti pieneen lapseen tahallaan tappavan vaarallisen isorokkoviruksen.

Isorokko riehui tuolloin Englannissa tuhoisin seurauksin. Kirurgin koulutuksen saanut maalaislääkäri Edward Jenner ihmetteli, miksi tauti ei näyttänyt iskevän karjaa lypsäviin piikoihin, vaikka isorokko ei muutoin säästellyt ketään. Sen sijaan oli kyllä tavallista, että piiat saivat lehmistä ihmiselle vaarattoman lehmärokon.

Jennerin korviin oli kantautunut erään lypsäjän väite, että piikojen sairastama lehmärokko suojaa heitä jollakin tavoin isorokolta. Asia piti selvittää, mutta siihen sisältyi iso riski. Tarvittiin vapaaehtoinen, johon istutettaisiin ensin lehmärokko ja sen jälkeen pitäisi testata, voiko sama ihminen sairastua isorokkoon.

Toukokuussa 1796 Jenner suostutteli 8-vuotiaan pojan osallistumaan hengenvaaralliseen kokeeseen. Lääkäri keräsi lehmärokkoa sairastavan piian ihorakkuloista visvaa, teki pienen haavan pojan ihoon ja hieroi visvan siihen. Jonkin ajan päästä poika sairastui lehmärokkoon.

Taudin jälkeen oli vuorossa kokeen hyytävä vaihe. Nyt Jenner keräsi isorokkopotilaan rakkuloiden eritettä ja saastutti pojan sillä. Alkoi tuskainen odotus. Jenner ei päästänyt poikaa silmistään, vaan tarkkaili tätä herkeämättä. Mitään ei tapahtunut. Poika ei sairastunut isorokkoon. Tautia vastaan oli keksitty rokote.

Rokotteen teho perustuu muistiin

Rokottamisen periaate on yksinkertainen. Ihmiseen istutetaan taudinaiheuttajaa. Sitä on kuitenkin heikennetty niin paljon, että immuunipuolustusjärjestelmämme pystyy nujertamaan taudin. Verenkierron solut ja niiden tuottamat vasta-aineet käyvät pöpöjen kimppuun ja tappavat bakteerit tai virukset, joista sairaus johtuu.

Jennerin kokeessa isorokon sukulainen lehmärokko toimi heikennettynä taudinaiheuttajana. Kun pikkupojan solut ja vasta-aineet tappoivat lehmärokon virukset, pojan verenkiertoon jäi soluja, jotka muistivat, millaisia tuhottavat taudinaiheuttajat olivat.

Nämä muistisolut säilyvät ihmiskehossa pitkään, jotkut koko ihmisiän. Ne aktivoivat solut uuteen hyökkäykseen, jos tuttu tauti yrittää tunkeutua kehoon toistamiseen. Kun muistisolut käynnistävät hyökkäyksen heti, taudinaiheuttajat tapetaan, ennen kuin ne ehtivät kunnolla kehossa lisääntyä.

Katso animaatiosta, miten rokote toimii.

Rokottaminen muutti maailmaa

Me kutsumme Jennerin todentamaa mekanismia immuniteetiksi. Immuniteetistä johtuu, että esimerkiksi lapsena sairastettu vesirokko ei tartu samaan ihmiseen uudelleen. Sairauksissa, jotka tuottavat koko ihmisiän eläviä muistisoluja, yksi rokotus voi riittää elinikäiseksi suojaksi. Toisissa taudeissa muistisolut ajan oloon kuolevat ja ihminen tarvitsee määrävälein tehosterokotuksen.

Nykyään osa rokotteista on valmistettu kokonaan synteettisesti. Nämä niin sanotut inaktivoidut rokotteet eivät enää sisällä elävää taudinaiheuttajaa. Ne on muilla keinoin valmistettu synnyttämään kehossa immuniteettireaktio.

Ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että alkuperäinen idea hankkia immuniteetti tahallisella tautitartunnalla tunnetaan historiasta jo todella kaukaa.

– Jennerin kokeilu synnyttää immuniteetti heikomman taudin aiheuttavalla lähisukulaisviruksella oli kuitenkin mullistus. Se loi pohjan lääketieteen kamppailulle rokkotauteja ja muita vitsauksia vastaan: polio, kurkkumätä, hinkuyskä, jäykkäkouristus ja niin edelleen. Tällä hetkellä isorokon kehärokottamisen torjuntamallia käytetään muun muassa ebolaa vastaan. Kun joku sairastuu, hänen lähipiirinsä suojataan heti rokotuksella, Nohynek sanoo.

Liberialainen sairaanhoitaja antoi kokeellista Ebola-rokotetta naiselle 2. helmikuuta.
Ebolaa torjutaan rokotteella.Ahmed Jallanzo / EPA

Rokottaminen on turvallisempi versio venäläisestä ruletista

Koska rokottamisessa ihmiseen istutetaan tauti, vaikka heikennettykin, on olemassa vaara, että rokotettu sairastuu oikeasti. Tämä riski liittyy ennen muuta rokotteisiin, joissa käytetään eläviä taudinaiheuttajia. Tässä mielessä rokottaminen on kuin pelaisi venäläistä rulettia, mutta mahdollisuudet hävitä ovat vain murto-osa revolverilla pelaamisesta.

Riski sairastua vaihtelee rokotteesta riippuen. Yleensä riski on äärimmäisen pieni. Moni muistaa vielä, kun Suomessa järjestettiin 1980-luvun puolivälissä joukkorokotukset poliota vastaan. Tautisuojan sai, kun kävi jakelupisteessä syömässä rokoteaineeseen kastetun sokerinpalan.

Riski sairastua polioon rokotteesta oli yksi tapaus puolta miljoonaa tai miljoonaa rokotettua kohden. Kampanjan jälkeen Suomessa epäiltiin muutaman ihmisen sairastuneen rokotepolioon.

– Mitään yleispätevää suhdelukua hyväksyttävästä tautiriskistä ei ole. Kussakin tilanteessa on aina punnittava, mitkä ovat tiedossa olevat taudin aiheuttamat riskit ja toisaalta rokotuksesta saadut hyödyt. Tilanteet myös elävät, jonka vuoksi arviokin voi muuttua. Ei meillä enää anneta kaikille vastasyntyneille esimerkiksi tuberkuloosirokotusta, koska tautia on enää niin vähän, Nohynek sanoo.

poliorokotetta laitetaan sokeripaloihin
1980-luvun poliorokotukset otettiin syömällä rokoteaineella kasteltu sokerinpala.Hans Paul / Lehtikuva

Hyvää mittaria sopivalle rokoteriskille ei ole

Poliorokotustakin paremmin on muistissa, mitä seurasi vuosikymmenen vaihteessa sikainfluenssaa vastaan annetusta Pandemrix -rokotteesta. Yli pari sataa ihmistä sai mahdollisesti rokottamisen seurauksena vaikean, parantumattoman narkolepsian. Korkein riski oli 4-19 –vuotiailla. Heistä yksi 16000 rokotettua kohti sai narkolepsian.

Tiedeyhteisö ei osaa vieläkään aukottomasti selittää, kuinka rokote on myötävaikuttanut narkolepsian puhkeamiseen. Syy-yhteydestä kiistellään edelleen. Pandemrixin tapauksessa oli silti kyse rokotteen haittavaikutuksesta, ei rokotteen kyvystä estää sikainfluenssa. Haittavaikutuksia rokotteilla on yleisesti, tosin vain aivan poikkeuksellisesti ne ovat niin traagisia kuin Pandemrixin tapauksessa.

– Lääkeviranomaiset eivät ole peruuttaneet Pandemrixin myyntilupaa tapahtuneen jälkeenkään. Se oli sikainfluenssaa vastaan hyvin tehokas. Vakavan pandemian uhatessa narkolepsian riski verrattuna kuolemanriskiin olisi niin vähäinen, että varmaan rokotetta käytettäisiin uudelleenkin. Mutta jos tietäisimme varmasti rokotteen ja narkolepsian yhteyden, tätä narkolepsialle altista 4-19 –vuotiaiden ryhmää tuskin rokotettaisiin, Nohynek sanoo.

Tavallisesti rokotteiden haittavaikutukset ovat lieviä: kuumetta, ohimenevää lihassärkyä ja kipuja – ylipäätään ensioireita, joilla mikä tahansa sairastaminen alkaa. Siitähän rokotuksessa on kyse: sairastutaan heikkoon versioon taudista, jota vastaan halutaan suojaa. Joskus haittavaikutukset liittyvät myös rokotusaineen aiheuttamiin allergiareaktioihin. Mutta vakaviakin haittavaikutuksia ilmenee.

Rokotteet ovat tavallaan kuin auton turvavyöpakko. On onnettomuuksia, joissa turvavyö on autoilijalle vaaraksi – esimerkiksi auton pudotessa talvella jäihin. Silti kaikki mahdolliset onnettomuudet huomioiden turvavyöstä on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Sikainfluenssarokotuksiin jonotetaan Kuopiossa
Ihmiset jonottavat sikainfluenssarokotukseen Kuopiossa marraskuussa 2009.Riikka Nurmi / Yle

Laumassa ihminen on turvassa – tai vaarassa

Joillekin rokotteiden riskit ovat liikaa tai he eivät usko niiden tehoon. Suomessakin terveydenhuollon ammattilaiset ovat seuranneet huolissaan, miten erilaiset rokotevastaiset kampanjat ja keskustelut valtaavat alaa – varsinkin verkossa.

Hanna Nohynek Thl:stä vahvistaa, että rokotteiden suoja ei ole yksiselitteisesti täydellinen. Se vaihtelee paljon rokotetyypin mukaan.

– Heikoimpia ovat tavanomaiset influenssarokotteet. Niillä suoja on huonoimmillaan vain 20 prosenttia rokotetuista, kuten viime talvena. Parhaimmillaan ne suojaavat 60 – 70 prosenttia rokotetuista. Tehokkaampia rokotteita on kehitteillä, mutta niitä saadaan vielä odottaa, Nohynek sanoo

Influenssarokotteiden heikko teho johtuu monesta tekijästä: siitä, miten tautia aiheuttava virus ja sitä vastaan kehitetty rokote vastaavat toisiaan, minkä ikäisiä rokotettavat ovat, tai onko rokotus annettu ajoissa ennen epidemian saapumista.

– Toisaalta esimerkiksi pneumakokkirokotteen teho vakavia taudinmuotoja, kuten aivokalvontulehdusta vastaan sekä tuhkarokon rokotteen suoja on yli 95 prosenttia, Nohynek kertoo.

Rokotetutkija Hanna Nohynek.
Ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on huolissaan suomalaisten laumasuojasta.Jukka Töyli / Yle

Viranomaisten huoli rokotevastaisuudesta johtuu ennen muuta siitä, että jos halukkuus ottaa rokotuksia vähenee, me menetämme niin sanotun laumasuojan. Silloin tapahtuu paljon pahaa.

Laumasuoja tarkoittaa sitä, että kun hyvin suuri osa ihmisistä on rokotuksella suojattu joltakin taudilta, hyvin harva suojaamatonkaan saa tartunnan. Tämä johtuu siitä, että yleensä taudin leviäminen edellyttää kanssakäymistä sairaiden kanssa.

Laumasuoja onkin ristiriitainen asia. Jos kerran rokottamattakin pärjää, miksi ryhtyä koko touhuun?

Siksi, että laumasuoja on herkkä ja hutera asia. Meidän ja tautien välissä on vain hento verho, joka repeää nopeasti, jos halukkuus rokotuksiin merkittävästi laskee.

Laumasuojaan vaadittu rokotuskattavuus vaihtelee taudeittain, mutta rokotettuja pitää yleensä olla paljon. Esimerkiksi tuhkarokossa lähes kaikki pitää rokottaa, ennen kuin myös ilman rokotusta olevat saavat suojaa. Tuhkarokon laumasuoja alkaa horjua, kun rokotettujen osuus laskee alle 95 prosentin.

Viranomaiset odottavat nyt huolissaan, mistä laumasuoja ensimmäisenä ratkeaa, jos into luopua rokottamisesta kasvaa.

– Täytyy muistaa, että korkean laumasuojan maassakin on mahdollisuus epidemiapyrähdyksiin. Vaikka koko Suomen luku kertoo, että tuhkarokon rokotuskattavuus on yli 95 prosenttia, meillä voi olla alueellisia taskuja, joissa ei ole rokotettu tarpeeksi. Jos jostakin Pohjanmaalta löytyy kylä, jossa rokotuskattavuus on 80 prosentin luokkaa, maaperä tuhkarokkoepidemialle on valmis, Nohynek sanoo.

Ostaisitko 10 000 some-tykkäystä 50 eurolla? Yle selvitti, miten tykkäyksiä tehtaillaan kurjissa oloissa Aasian hikipajoissa

Enkö muka ole tarpeeksi kiinnostava? Instagram-tililläni on vain 372 seuraajaa.

Se ei ole mitään somemaailmassa, missä suosituimmilla ihmisillä on useita tuhansia tai jopa satojatuhansia seuraajia.

Suosiota voi kuitenkin helposti kasvattaa. Tarvitaan vain rahaa.

Testasin tätä juttua varten, miten homma toimii.

Nopea Google-haku sanoilla "Buy Instagram Likes" tuottaa 58 miljoonaa hakutulosta.

Menen sivulle http://igreviews.org, missä on arvioitu sometykkäyksiä myyviä palveluita. Valitsen niistä neljänneksi parhaan, http://buycheapfollowerslikes.org/ ja ostan 10 000 Instagram-seuraajaa hintaan 59 dollaria eli 50 euroa.

Noin kymmenen minuutin päästä ostotapahtumasta alkaa tapahtua.

Puhelimeni näytöllä vilkkuvat ilmoitukset uusista seuraajista. Heitä on eri puolilta maapalloa: Lomaosakekauppias Turkista, kaivinkonevalmistaja Chilestä, huivipäisiä nuoria naisia Bangladeshista ja niin edelleen. Mahtuupa mukaan myös vuoren huipulla ilman paitaa poseeraava ruotsalaislaskettelija.

Seuraajia tulee lisää muutaman sekunnin välein.

Päivän lopulla seuraajamääräni on noussut vajaasta 400:sta lähes 10 000:een.

Lataan myöhään illalla vielä testimielessä Instagram-tililleni uuden kuvan lenkkireitiltäni. Tuhannet uudet fanini eivät reagoi mitenkään. Kuvani saa vain kahdeksan tykkäystä.

Yhtäkkiä uusien seuraajien virta lakkaa. Instagram-suosioni ei juuri ja juuri ylläkään 10 000:een seuraajaan.

Lähetän ostokuitistani löytyvälle klikkikauppias Ajay Khandelwalille viestin ja valitan heikosta palvelusta.

“Hei!

Ostin teiltä 10 000 Instagram-seuraajaa 10. päivä elokuuta. Sain vain 9 000.

Voisitteko ystävällisesti lähettää loput?”

Kymmenen minuutin päästä tästä saan tuhat seuraajaa lisää.

Klikkifarmi grafiikka.
Ville Tietäväinen

Klikit ovat todennäköisesti peräisin Bangladeshista. Intian kyljessä sijaitsevasta köyhästä maasta on kehittynyt keskus, missä tehtaillaan someklikkauksia rahasta.

Ilmiöstä on kehittynyt todellinen bisnes.

Kyse on tykkäystehtaista, joista käytetään englanninkielistä nimeä "click farm". Ne sijaitsevat lähes poikkeuksetta Aasian köyhissä maissa, eikä se ole sattumaa. Palkkataso alueella on matala ja työvoimaa on paljon.

Klikkipajoissa työntekijöiden tehtävä on luoda profiileja somepalveluihin kuten Facebookiin ja Instagramiin sekä käydä klikkaamassa tykkäyksiä tai seuraamassa henkilöitä näillä alustoilla.

Buumi alkoi maassa joitakin vuosia sitten.

Näin kertoo myös Ylen Bangladeshin pääkaupungista Dhakasta tavoittama IT-alan työntekijä MH Shahriar. Parikymppinen mies kertoo, että hänen ystäväpiirissään on useita henkilöitä, jotka omistavat tykkäystehtaita.

– Kuulin tykkäystehtaista ensimmäistä kertaa viitisen vuotta sitten. Kaverini kertoi minulle firmasta, missä sinulle maksetaan siitä, että käyt tykkäämässä amerikkalaisten julkkisten kuvista ja statuspäivityksistä. Pidin koko hommaa vitsinä! MH Shahriar sanoo.

Selvitykset ovat osoittaneet, että työntekijöiden olot klikkitehtaissa ovat yhtä kurjia kuin monissa Aasian hikipajoissa: työpäivät venyvät hyvin pitkiksi ja palkka voi olla usein vain euro päivässä.

Myös IT-työntekijä Shariar kertoo, että klikkipajat ovat usein pieniä kerrostalohuoneistoja, joissa yhdessä huoneessa työskentelee usein noin 5-8 ihmistä. Työntekijät paiskivat usein työtä läpi yön.

Huoneissa on monesti useita satoja kännyköistä, jotka on pinottu telineisiin ja kytketty johdoilla kiinni pöytätietokoneisiin.

– Tilat ovat erittäin ahtaat ja huonokuntoiset, Shariar kuvaa.

Bangladeshin viranomaiset eivät ole puuttuneet klikkipajojen toimintaan, koska sometykkäysten tehtailu rahaa vastaan ei ole maassa laitonta.

Klikeillä taotaan rahaa myös muissa halpatuotantomaissa.

Thaimaassa poliisi ratsasi aiemmin tänä kesänä tykkäystehtaan, jossa työskenteli ihmisiä ilman työlupaa. Poliisi löysi paikalta lähes 350 000 maahan salakuljetettua sim-korttia.

Tykkäystehtaita on löydetty lisäksi Filippiineiltä ja Kiinasta.

Klikkifarmi grafiikka.
Ville Tietäväinen

Tykkäystehtaiden synnyn taustalla ovat nettialustojen, kuten Googlen, Facebookin ja Microsoftin kehittämät ohjelmat, joilla voidaan tunnistaa ja estää tietokoneavusteiset klikkaukset.

Kehitys on saanut huijarit käyttämään valeklikkauksiin oikeita ihmisiä ja oikeita profiileja. Klikkihuijausta on vaikeampaa erottaa, sillä periaatteessa kyse ei edes ole valeklikkauksista – voihan kuka tahansa luoda Instagramin ja Facebookin kaltaisiin verkkopalveluihin profiileita ja tykätä siitä mistä haluaa.

Laillisuuden rajoilla liikutaan kuitenkin silloin, kun tykkäystehtaan työntekijöiden tekemiä sometykkäyksiä paketoidaan tuotteeksi ja myydään eteenpäin esimerkiksi muotibloggaajalle, jolle muotiketjut maksavat vaikkapa vaatekappaleen tai asusteen esittelemisestä.

– Ongelma on siinä, että tästä ei jää kiinni. Perinteiset analyysityökalut eivät tunnista tykkäystehtaalta ostettua klikkiä, yhdysvaltalaisen huippuyliopiston Harvard Business Schoolin professori Benjamin Edelman sanoo.

Edelman tutkii työkseen nettimarkkinoita. Hän muistuttaa, että klikkauksien ostaminen ei rajoitu pelkästään sosiaaliseen mediaan.

Ilmiö on paljon laajempi.

Nettimainonta perustuu mainoksien klikkaamiseen, ja mainosten julkaisijoille maksetaan sen mukaan, miten paljon heidän alustoillaan olevia mainoksia klikataan.

– Kun yritys näkee, että sen kilpailijat ostavat klikkejä eivätkä jää siitä kiinni, on houkutus toimia samoin suuri, professori Edelman sanoo.

“Jalkapalloilija Lionel Messillä oli enemmän seuraajia Dhakassa kuin missään muussa kaupungissa”

Kun vaatemerkki esittelee uusinta luomustaan esimerkiksi Instagramissa, harvat katsovat, minkälaisia profiileja tykkääjien joukosta löytyy ja ovatko kaikki niistä aitoja.

Mitään tarkkaa määritelmää aidolle tykkäykselle ei ole. On silti selvää, että tuhansien tykkäyksien ostaminen on harhaanjohtavaa markkinointia.

Aalto-yliopiston markkinoinnin professori pitää klikkauksen ostamista yksiselitteisesti laittomana ja kiellettynä toimintana.

– Tällaista markkinointia tekevät yritys altistaa itsensä tuhoisalle maineen menetykselle. Uskottavuus menee hyvin nopeasti, professori Lasse Mitronen sanoo.

Klikkishoppailua harjoittavat myös useat muut tahot, joille suositulta näyttäminen tuo rahaa tai ainakin mainetta.

Osa heistä on jo narahtanut toimistaan.

Kun Facebook muutaman vuosi sitten julkisti tietoja suosituimpien sivujensa seuraajista, paljastui, että esimerkiksi jalkapalloilija Lionel Messillä oli enemmän seuraajia Dhakassa kuin missään muussa kaupungissa.

Myös lukuisia muita julkisuuden henkilöitä on syytetty fanien ostamisesta. Klikkiostoksia ovat tehneet monet muutkin tahot: esimerkiksi Yhdysvaltain ulkoministeriö myönsi jo vuonna 2013 käyttäneensä 630 000 dollaria Facebook-seuraajien ostamiseen.

Klikkifarmi grafiikka.
Ville Tietäväinen

Klikkishoppailu ei ole jäänyt huomaamatta Suomessakaan. Suosituimpiin muotibloggaajiin Suomessa kuuluva Alexa Dagmar kertoo ihmetelleensä, miten joissakin blogeissa tykkäykset ja seuraajien määrät ovat oudossa suhteessa.

– Olen törmännyt useisiin ulkomaalaisiin tileihin, joissa seuraajia on vaikka 100 000 mutta tykkäyksiä on kuvissa vain muutama sata. Se herättää epäilykseni. On epätodennäköistä, että alle prosentti sitoutuisi seuraamaansa sisältöön, Dagmar sanoo.

Sama pätee hänen mukaansa myös toisinpäin: seuraajia saattaa olla vain muutama sata, mutta tykkäyksiä useita tuhansia.

Dagmarin mukaan seuraajien sitouttaminen on nousemassa arvokkaammaksi kuin pelkkä seuraajien määrä. Dagmarin mukaan muotibrändeille on tärkeää se, miten bloggaajan sisältöön reagoidaan, eivät niinkään suuret seuraajamäärät.

Tykkäystehtailta voi kyllä ostaa tuhansia seuraajia, mutta heillä ei ole minkäänlaista sidettä seuraamaansa henkilöön tai tuotteeseen. Usein he eivät edes tiedä, mitä alkavat seurata.

– Vahvalla henkilöbrändillä on enemmän vaikutusta kun seuraajien määrällä ja myös niin sanotut “micro-influencerit” ovat kovassa nosteessa, sillä heidän sisältöönsä sitoudutaan herkemmin, Dagmar sanoo. Microinfluencereilla Dagmar tarkoittaa somevaikuttajia, joilla on alle 10 000 seuraajaa.

Dagmarin blogia selataan kuukaudessa 350 000–400 000 kertaa. Se on Suomen kokoisessa maassa suuri määrä.

Dagmarin mukaan Suomessa markkinat ovat kuitenkin pienet, ja esimerkiksi Instagramissa jaetuista kuvista, joissa muotibloggaaja esittelee tuotteita, maksetaan vain satoja euroja. Miljoonia seuraajia omaavilla ulkomaisilla bloggaajilla luku saattaa olla jo yli puoli miljoonaa euroa per kuva.

Sara Parikalla on Instagramissa 144 000 seuraajaa. Hänen lataamansa kuvat saavat usein yli 10 000 tykkäystä.

– Kymmenillätuhansilla tykkäyksillä per kuva voi saada ihan kivaa tienestiä, ja jos puhutaan sadoistatuhansista seuraajista, niin sillä voi tulla jo todella hyvin toimeen, Parikka kertoo.

Parikan mukaan yritykset ovat kiinnostuneita bloggaajan tai Instagram-vaikuttajan tilistä. Jos ostetut seuraajat eivät ole aktiivisia, jää siitä jää helposti kiinni, hän uskoo.

“Eivätkä minunkaan klikkikaupasta ostamani valeseuraajat ole kaikki profiileiltaan täysin epäuskottavia”

Myös palveluntarjoajat kuten Google ja Facebook kehittävät koko ajan menetelmiään ostettujen klikkien kitkemiseksi.

– Meillä on 180 erilaista filtteriä, jotka kitkevät epäkelpoa liikennettä mainosjärjestelmästämme, tiedottaja Farshad Shadloo Googlelta vastaa Ylen kysymykseen siitä, miten verkkojätti voi kitkeä tykkäystehtailta ostettuja klikkejä järjestelmistään.

Miten tämä käytännössä toimii, siihen Shadloo ei enää vastaa.

Onkin vaikeaa kuvitella, että filtterit pystyvät kitkemään pois ostetut tykkäykset aidoista tykkäyksistä, jos niiden klikkaajina on molemmissa tapauksissa oikea ihminen, joka on luonut oikean profiilin sosiaaliseen mediaan.

Klikkifarmi grafiikka.
Ville Tietäväinen

Palataan takaisin miljoonien klikkien syntytehtaille Bangladeshiin. Ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että klikkien seuraajien ja tykkäysten suuri määrä on laatua tärkeämpää. Valeprofiilien tehtailu kannattaa, ja IT-alan työntekijä MH Shariar Dhakasta kertoo monien kavereidensa lähteneen alalle.

– Ala kasvaa räjähdysmäisesti. Ihmiset tajuavat, miten suurista markkinoista on kyse ja perustavat omia tykkäystehtaitaan, Shahriar uskoo.

Eivätkä minunkaan klikkikaupasta ostamani Instagram-seuraajat ole aivan kaikki profiileiltaan täysin epäuskottavia.

Joku on nähnyt selvästi vaivaa tilien rakentamisessa. Niissä esiintyy kuvia perheestä, lapsista leikkimässä, turistikohteista. Aivan kuten aidoilla Instagram-tileillä.

Keitä tykkäystehtaissa sitten työskentelee?

Ainakin Bangladeshissa työ houkuttelee erityisesti nuoria opiskelijoita. Dhakassa on useita IT-alan kouluja, jonne nuoria saapuu Bangladeshin köyhältä maaseudulta. Rahaa on pakko hankkia elämiseen.

– Perinteisesti nämä köyhät nuoret ovat rahoittaneet opiskelunsa työskentelemällä pikaruokapaikoissa, mutta työ IT-firmassa on heille paljon houkuttelevampaa, Shariar sanoo.

Rahaa tykkäystehtaan työntekijän saa Shariarin mukaan noin 10 000–12 000 takaa eli 105–125 euroa kuukaudessa.

Ennen länsimainen kuluttaja tottui siihen, että bangladeshilaisen t-paidan voi ostaa muutamalla eurolla.

Vastaavasti tykkäystehtaiden työn hedelmät kerää länsimainen bloggaaja tai some-julkkis.

Klikkifarmit
Ville Tietäväinen

“Rukoilen, etteivät läheiseni joutuisi sairaalaan” – Pois muuttaneet venezuelalaiset kertovat, miten maa luhistui silmissä

Teresa puhuu äitinsä kanssa puhelimessa melkein päivittäin. Hän epäilee, ettei äiti aina kerro täyttä totuutta elämästään. Mutta arjen vaikeudet välittyvät, kun äiti puhuu varakkaalla alueella asuvista naapureistaan.

Naapurissa asuvan pulskan perheen isän nopea kutistuminen ei johtunut syövästä, kuten Teresa pelkäsi. Äidin mukaan myös lapset ovat alkaneet laihtua.

Toisen naapurinsa äiti oli nähnyt syömässä roskia kadulla. Äiti oli piiloutunut, ettei naapuri joutuisi häpeämään vielä enemmän.

Tällaista on arki Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa.

Nälkä on läpäissyt lähes kaikki yhteiskuntaluokat. Ruokapulaa kutsutaan presidentti Nicolas Maduron mukaan “Maduro-dieetiksi”.

Venezuela
Jyrki Lyytikkä / Yle

Helsingissä asuva Teresa saa nyt Facebookin kautta kyselyitä tuntemattomilta venezuelalaisilta, jotka haluavat tietää, miten Suomeen pääsee. Ihmiset kysyvät, missä on halvinta asua ja miltä sivustoilta etsiä vuokra-asuntoja.

Hän kertoo tietävänsä myös ihmisiä, jotka asuvat Suomessa kolme kuukautta kerrallaan – viisumittoman maksimiajan – ja käyvät sitten kotimaassa kääntymässä vain muodon vuoksi.

– Mielestäni tämä kertoo, kuinka epätoivoisia ihmiset ovat. He haluavat lähteä tänne, vaikkeivät oikein edes tiedä, missä maa sijaitsee, hän sanoo.

Venezuelasta paetaan massoittain.

Yhdysvaltoihin hakeutuvien venezuelalaisten turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut 168 prosenttia verrattuna viime vuoteen, ja noussut suurimmaksi turvapaikanhakijaryhmäksi. EU-alueelle pyrkivien määrä on jo alkuvuodesta ylittänyt viime vuoden lukemat.

Monet pakenevat naapurimaahan Kolumbiaan, minne lähti pelkästään tammikuussa lähes 50 000 venezuelalaista. Heinäkuussa kymmeniä tuhansia marssi Venezuelasta naapurimaa Kolumbiaan etsimään ruokaa, kun raja oli auki muutamia päiviä.

Venezuelan syöksykierre on ollut nopea. Vielä vuosituhannen alussa se oli koko Latinalaisen Amerikan rikkaimpia maita, joka kylpi öljyssä. Nyt maan rahavarat hupenevat vauhdilla.

Suomessa nykyään asuvat venezuelalaiset Carmela Rojas ja Teresa kertovat nyt, miltä maan luhistuminen näytti lähietäisyydeltä.

Teresa ei esiinny nimellään. Hän pelkää seurauksia siitä, että haluaa puhua suoraan Venezuelan terveydenhuollon romahtamisesta.

Venezuela
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kun Hugo Chavez valittiin Venezuelan presidentiksi vuonna 1998, Carmela Rojasin perhe seurasi vaalivoittoa hautajaistunnelmissa. Vanhemmat olivat huolissaan Chavezin armeijataustasta. He pelkäsivät, että maa luisuu jälleen diktatuuriin.

– Isovanhempani elivät diktatuurissa, ja he ovat kertoneet kuinka ihmiset eivät voineet silloin puhua politiikasta. Heidän naapuriaan kidutettiin, ja he muistivat sen hyvin pimeänä aikana, Rojas sanoo.

Rojas kasvoi terästehtaistaan tunnetussa Puerto Ordazin kaupungissa, mutta hänen vanhempansa olivat kumpikin yrittäjiä.

Perhe ei ollut rikas, mutta kohtalaisen varakas, eikä varmasti siksikään kuulunut vasemmistolaisen Chavezin ydinkannattajakuntaan.

Chavez valittiin presidentiksi eliitin vastustajana, ja hän lupasi vähentää korruptiota. Kohderyhmää olivat erityisesti maan köyhät, joiden oloja Chavez pyrki kohentamaan muun muassa niin sanottujen missioiden turvin.

Missiot olivat sosiaalipoliittisia ohjelmia, joiden avulla pyrittiin parantamaan esimerkiksi köyhien kouluttautumismahdollisuuksia.

Ehkä tunnetuin ohjelmista kohdistui terveydenhuoltoon: missio Barrio Adentron tarkoitus oli tehdä hyvä terveydenhuolto mahdolliseksi kaikille. Venezuela rakennutti tuhansia terveyskeskuksia ja niitä täyttämään tuotiin öljyä vastaan kymmeniä tuhansia terveysalan asiantuntijoita Kuubasta.

Missiot saivat ensimmäisinä vuosinaan ylistystä, jopa Maailman terveysjärjestö WHO:lta. Carmela Rojas muistaa erityisesti ohjelman, jonka avulla aikuisia opetettiin lukemaan.

– Chavez sai aikaan paljon hyvää, mutta samalla hän käyttäytyi kuin diktaattori: koska haluan että näin tehdään, niin näin tehdään, Rojas sanoo.

Chavez alkoi ensi töikseen runnoa läpi lakeja, muita kuuntelematta. Jo ensimmäisen Chavezin presidenttivuoden jälkeen maiden demokraattisuutta arvioiva Freedom House laski Venezuelan luokitusta vapaasta osittain vapaaseen.

Rojas muistaa, kuinka kaupungilla alettiin Chavezin valintaa seuranneina vuosina puhua myyntiin tulleista taloista. Rikkaat muuttivat pois maasta.

Saman päätöksen teki Carmela Rojas vuonna 2001. Vanhemmat eivät panneet vastaan, kun tytär lähti opiskelemaan yhteiskuntatieteitä Espanjaan.

Venezuelan entinen presidentti Hugo Chavez tapasi kansalaisia uuden valtiollisen ruokamerkin lanseeraustilaisuudessa vuonna 2008.
Venezuelan entinen presidentti Hugo Chavez tapasi kansalaisia uuden valtiollisen ruokamerkin lanseeraustilaisuudessa vuonna 2008.

Teresa seurasi Venezuelassa, kuinka maa muuttui nopeasti.

Hän muistaa, miten Hugo Chavez puhui televisiossa tuntitolkulla yritysten pakkolunastuksista viikoittaisessa ohjelmassaan. Chavez kansallisti niin öljy-yhtiöitä kuin maatalousyrityksiä, pankkeja ja muuta teollisuutta.

Chavez asetti ruokatarvikkeille kattohintoja, joita tuottajat pitivät liian alhaisina. Ongelmat alkoivat ja ruokatuotannon riittämättömyys näkyi jo 2000-luvulla ensimmäisinä pula-aikoina. Ruokaa alettiin tuoda yhä enemmän öljyrahalla ulkomailta.

Valtio otti haltuunsa dollarikaupan, mikä lisäsi yritysten ongelmia, kun ulkomaisia koneita ja muita tarvikkeita oli vaikea ostaa. Dollarikauppaa alettiin käydä pimeillä markkinoilla.

– Silloin kaikkea kyllä oli, mutta se oli vain hirveän kallista, Teresa sanoo.

Ulkopoliittisesti Venezuela lähentyi Iranin kanssa mutta etääntyi Yhdysvalloista. Chavez kuvaili presidentti George W. Bushia milloin aasiksi, milloin saatanaksi.

“Meistä tuli asiantuntijoita huonosti hoidettujen ihmisten korjaamisessa”

Teresan elämään vaikutti kuitenkin eniten mureneva terveydenhuolto. Hän oli aloittanut lääkäriopinnot julkisessa yliopistossa ja näki kuuden vuoden opintojensa aikana, miten Chavezin kokeilut riepottelivat maan sairaanhoitoa.

Kun Chavezin ylistetty missio Barrio Adentro käynnistyi ja maahan rakennettiin tuhansia uusia terveyskeskuksia, niitä täyttämään tarvittiin nopeasti paljon uusia lääkäreitä. Näitä lääkäreitä tuotiin tuhatkaupalla Kuubasta, jälleen öljyrahalla.

Lääkärivajeen helpottamiseksi Chavezin hallinto aloitti myös pikaohjelman, jossa terveydenhuollon ammattilaisia tuotettiin liukuhihnalta lyhennetyllä koulutuksella.

Aloittaessaan potilaiden tapaamisen kolmantena opintovuonnaan vuonnaan Teresa tapasi myös ihmisiä, jotka opiskelivat tässä lyhyemmässä lääkärikoulutuksessa.

– Minun kävi sääliksi heitä. Potilaskierrosten aikana he eivät koskaan osanneet vastata kouluttavien lääkärien kysymyksiin. Kolme vuotta ei riitä lääkäriksi kouluttautumiseen.

Vaikutukset alkoivat näkyä terveyskeskuksissa, joissa Teresa oli harjoittelussa.

– Meistä tuli asiantuntijoita huonosti hoidettujen ihmisten korjaamisessa. Joskus diagnoosi oli ollut väärä, joskus hoito, joskus kummatkin.

Silloin lääkkeitä ja tarvikkeita kuitenkin oli. Vuonna 2009 Teresan opinnot jäivät tauolle, kun hän muutti Suomeen. Palatessaan jatkamaan opintojaan vuonna 2013 Teresa järkyttyi – mitään ei enää ollut.

– Jopa verikokeissa taudintunnistukseen käytettävät aineet olivat loppuneet, ja diagnoosit piti tehdä pelkän ulkoisen tutkimuksen perusteella.

Opiskelijat työskentelivät täysipäiväisesti sairaaloissa ja oppivat erottelemaan zikavirusta, denguekuumetta ja chikungunyavirusta sairastavat toisistaan vain tarkastelemalla potilaita.

Taudeissa on samoja oireita mutta joitain eroja: Chikungunyaa sairastavat potilaat saapuivat lääkärin luokse varovasti kävellen, koska nivelkivut ovat niin kovat. Denguekuumeen tunnisti pienistä verenpurkaumista.

Zikaviruksen Teresa kertoo tunnistaneensa kasvoihin ja vartaloon levittäytyvästä ihottumasta.

Venezuela
Jyrki Lyytikkä / Yle

Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan sairaalat joutuivat tulemaan toimeen neljänneksellä niistä lääkkeistä ja tarvikkeista, joita lääkärit tarvitsevat.

Seurauksena moni ihminen on kuollut tai jäänyt kokonaan syntymättä.

Kahteen viime vuoteen Venezuela ei ole julkaissut tilastojaan esimerkiksi lapsikuolleisuudesta. Kun tämän vuoden toukokuussa tilastot vihdoin julkaistiin, äitien synnytyskuolemien määrä oli noussut 65 prosentilla ja lapsikuolleisuus 30 prosentilla. Kaksi päivää julkistuksen jälkeen tilassot julkaissutta terveysministeriötä johtanut Antonieta Caporale sai potkut.

Tilastot paljastivat, että myös kurkkumätä oli palannut Venezuelaan. Teresan mukaan kurkkumätätapauksia on vaikea erotella toisistaan, sillä kurkun tutkimiseen tarvittavia välineitä ei ole.

– Rukoilen, etteivät läheiseni joudu sairaalaan, Teresa sanoo. Hänen äitinsä ja tätinsä asuvat yhä Caracasissa.

“Pelkään, etten näe enää koskaan perhettäni”

Tänä kesänä presidentti Nicolas Maduro on käyttänyt samoja niksejä, jotka aloittivat Venezuelan rajut muutokset. Kuten Hugo Chavez presidenttiytensä alussa, myös Maduro haluaa nyt muuttaa perustuslakia.

Venezuelan kriisistä Maduro syyttää öljyn hinnan vuoden 2014 rajua laskua sekä ulkomaita, erityisesti Yhdysvaltoja.

Todellisuudessa talouden hoito on ollut huterilla kantimilla 2000-luvun alusta alkaen, ja öljyn tuotanto lähti laskuun jo hinnan ollessa vielä korkea. Analyytikot syyttävät hallinnon laiminlyöneen investoinnit öljyteollisuuteen.

YK on kutsunut tilannetta humanitääriseksi kriisiksi, mutta presidentti Nicolas Maduro on suhtautunut nihkeästi ulkovaltojen apuun, sillä hallinto näkee sen yrityksenä sekaantua sisäpolitiikkaan.

Teresan tavoin Carmela Rojas palasi vielä kertaalleen Venezuelaan Espanjan talouskriisin ajamana vuonna 2009. Hän työskenteli silloin Caracasissa toimineelle ihmisoikeusjärjestölle, jonka nykyhallinto on sittemmin leimannut ulkomaiden kätyriksi.

Rojas piti työstään muttei halunnut jäädä maahan heikon turvallisuustilanteen takia. Hänen isänsä on ryöstetty aseella uhaten kolmesti.

Sekä Rojas että Teresa haluaisivat palata jonain päivänä Venezuelaan, mutta kumpikaan ei tiedä, miten poliittisen kriisin voisi ratkaista. Rojaksen mielestä sekä Maduron kannattajien että opposition mielipiteet ovat niin kärjistyneitä, ettei rakentavalle vuoropuhelulle ole tilaa.

– Pelkään, etten näe enää koskaan perhettäni. Itken usein, Teresa sanoo.

Hän yrittää auttaa ihmisiä kotimaassa Suomessa perustetun Apua Venezuelaan –verkoston kautta, joka pyrkii lähettämään lääkkeitä niitä tarvitseville.

Lisäksi hän lähettää kuukausittain rahaa läheisilleen. Sillä ei kuitenkaan tee mitään, jos ei ole mitään ostettavaa.

Uusnatsit marssivat Berliinissä – 39 ihmistä pidätettiin

Saksassa poliisi kertoo pidättäneensä 39 mielenosoittajaa lauantaina Berliinissä. Yli 500 uusnatsia kokoontui Spandaun kaupunginosaan osoittamaan kunnioitustaan natsijohtaja Rudolf Hesselle.

Uusnatsit yrittivät marssia Hessen kuolinpaikalle. Paikalliset asukkaat ja vasemmistolaiset vastamielenosoittajat kuitenkin estivät marssin etenemisen.

Poliisi kertoi sunnuntaina, että 35 pidätetyistä kuului äärioikeiston riveissä marssineihin. Vastamielenosoitukseen osallistuneista pidätettiin neljä.

Uusnatseista 12 epäillään kantaneen mukana Saksassa kiellettyjä symboleita. Muiden kiinni otettujen epäillään syyllistyneen muun muassa pidätyksen vastustamiseen, pahoinpitelyyn ja kokoontumislain rikkomiseen.

Poliisin mukaan mielenilmaukset sujuivat enimmäkseen rauhallisesti. Tilannetta valvoi noin tuhat poliisia.

Rudolf Hesse teki itsemurhan vankeudessa vuonna 1987.

Lähteet: AP

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and Themater